Eduskunnan Eläinavusteinen työryhmä perustettiin keväällä 2023 loppuneen eduskuntakauden aikana ja sen tavoitteena oli esimerkiksi selvittää, mitä kaikkea eläinavusteista toimintaa Suomessa tehdään ja miten eläinavusteisuuden kenttä voidaan määritellä Suomessa. Työryhmän sisällä toimi erillinen termistöryhmä, johon kuuluivat Maija Lipponen, Kaija Ikäheimo, Sanna-Mattila Rautiainen, Marjaana Raukola-Lindblom, Tanja Paasonen ja Iris Vainio.
Näillä sivuilla esitellään termistöryhmän luoma kuvaus eläinavusteisuuden määrittelystä Suomessa lyhennetysti ja kokonaisuudessaan pääset lukemaan määrittelyn täältä. Eduskunnan eläinavusteinen työryhmä ei ole sidoksissa Eläinavusteinen työ ry:een, mutta haluamme tällä sivulla esitellä juuri tämän suomalaiseen toimintaympäristöön soveltuvan määritelmän kokonaisuudessaan.
Lähtökohtia
Eläinavusteinen vapaaehtois- ja virkistystoiminta on vapaamuotoista eli sille ei ole asetettu tarkkoja tavoitteita eikä sitä yleensä dokumentoida. Ammatillisessa eläinavusteisessa toiminnassa eläin osallistuu ihmisen hyvinvointia edistävän palvelun toteuttamiseen. Eläin työskentelee sosiaali-, terveys-, kasvatus- tai hyvinvointialan ammattilaisen työparina. Ammattilaisella on soveltuva koulutus eläinavusteiseen työskentelyyn, jolloin työ täyttää turvallisuuden, vastuullisuuden ja eettisyyden vaatimukset. Toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista ja dokumentoitua. Lähtökohta eläinavusteiselle työlle on siihen osallistuvan eläimen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Työtilanteeseen osallistuva eläin on terve ja tehtäväänsä motivoitunut. (Lipponen, Raukola-Lindblom, Ikäheimo, Mattila-Rautiainen, Vainio & Paasonen, 2023).
Eläinavusteinen sosiaali- ja terveysalan työ
Eläinavusteisessa sosiaali- ja terveysalan työssä noudatetaan Sosiaali- ja terveysministeriön luokittelua suomalaisista sosiaali- ja terveyspalveluista. Eläinavusteisia palveluja voidaan toteuttaa asiakastyössä laajasti ja monipuolisesti kaikissa sosiaali- ja terveysalan työympäristöissä. Eläimen mukanaoloa hyödynnetään silloin, kun se on tarkoituksenmukaista ja sopii asiakkaan hoito- tai kuntoutustavoitteisiin. Eläinavusteisen intervention tavoitteena voi olla esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisy, toimintakyvyn lisääminen tai mielialan koheneminen. (Lipponen, Raukola-Lindblom, Ikäheimo, Mattila-Rautiainen, Vainio & Paasonen, 2023).
Kasvatus ja opetus
Eläinavusteinen kasvatus ja opetus tarkoittaa eläimen osallistumista kasvatusalan työhön koulussa, oppilaitoksessa ja varhaiskasvatuksessa. Toiminta perustuu opetussuunnitelmaan, Opetushallituksen suosituksiin ja koulukohtaisiin ohjeisiin. Eläintyöparin kanssa voi työskennellä opettaja, kuraattori ja oppilaanohjaaja. (Lipponen, Raukola-Lindblom, Ikäheimo, Mattila-Rautiainen, Vainio & Paasonen, 2023). Eläinavusteinen työ ry haluaa määritelmän ulkopuolelta nostaa esille, että myös yhteisöohjaus/yhteisöpedagogiikka ja nuoriso-ohjaus voivat sisältyä eläinavusteiseen kasvatukseen. Eläinavusteista opetusta ja kasvatusta voidaan toteuttaa myös non-formaaleissa toimintaympäristöissä ilman sosiaalihuoltolain viitekehystä.
Hyvinvoinnin edistäminen
Eläinavusteisuutta hyödynnetään myös monissa terveyttä ja hyvinvointia edistävissä ja ennaltaehkäisevissä palveluissa. Eläinavusteisen palvelun tarjoajalla ei välttämättä ole sosiaali- terveys- tai kasvatusalan tutkintoa, mutta palvelun tuottaminen edellyttää kuitenkin osaamista ihmisten kanssa työskentelystä. Palvelu olla esimerkiksi eläinavusteista yksilö- tai työyhteisövalmennusta, työnohjausta, lapsille ja nuorille suunnattua tukipalvelu tai hyvinvointipalvelu yksityisasiakkaille. Palvelun tavoitteet vaihtelevat asiakkaan tarpeiden mukaan. (Lipponen, Raukola-Lindblom, Ikäheimo, Mattila-Rautiainen, Vainio & Paasonen, 2023).
Vapaaehtois- ja virkistystoiminta
Eläinavusteinen työ voi olla myös vapaaehtois- tai virkistystoimintaa, jolle ei ole asetettu tarkkoja tavoitteita. Esimerkiksi maaseutuyrittäjät tarjoavat tilavierailumahdollisuuksia erilaisille asiakasryhmille. Vapaaehtoistoimintaa on esimerkiksi kaverikoiratoiminta. (Lipponen, Raukola-Lindblom, Ikäheimo, Mattila-Rautiainen, Vainio & Paasonen, 2023).